Ihon ikääntymisestä

Valitettava tosiasia on, että jokaisen iho ikääntyy jossain vaiheessa. Jokaisen iholle tulee rakenne muutoksia; ryppyjä, epätasaista ihonväriä, kollageenin ja elastiinin hajoamista, kosteusköyhyyttä ja solun kierron hidastumista. Ikään liittyvät muutokset ovat seurausta geneettisesti ohjelmoiduista muutoksista (=sisäiset tekijät) ja ympäristön aiheuttamista muutoksista (=ulkoiset tekijät). Vaikka molemmat vaikuttavat ihon rakenteeseen ja toimintaan, ulkoiset tekijät aiheuttavat huomattavammat muutokset.

Tutkimukset osoittavat, että 80-90% merkeistä joita aikuisena iholla nähdään johtuvat altistumisesta päivänvalolle, joka viittaa valoikääntymiseen. Valoikääntymiseen liittyviä merkkejä ovat ryppyjen lisääntyminen, ihon jäntevyyden ja kimmoisuuden menetys, verisuonten toiminnan heikkeneminen, ihon paksuuntuminen, ihon veden sitomiskyvyn väheneminen, laajentuneet kapillaarit (couperosa), hyperpigmentaatio ja ihon värin epätasaisuus.

Vaikka tiedemiehet laittavat valtaosan näistä rakenne-muutoksista UV-säteiden syyksi, kuitenkin vasta viime vuosina he ovat ymmärtäneet varsinaiset biokemialliset lakaisevat tekijät, jotka panevat alulle nämä muutokset. Nämä biokemialliset reaktiot, joita ihossa tapahtuvat ovat:

  • Reaktiivisten hapen muotojen (ROS) muodostuminen
  • Matriisimetalloproteinaasientsyymien (MMP:t) aktivoituminen
  • Glykaation lopputuotteet (AGEs)

Ennen ikääntyneen ihon hoidossa keskityttiin rakenteellisten merkkien hoitamiseen, kuten rypyt, kimmoisuuden menetys, kosteutus ja kuorinta. Nykyisin ikääntynyttä ihoa voidaan hoitaa tehokkaammin kohdistamalla hoito biokemiallisiin reaktioihin, jotka saavat aikaan näitä rakenteellisia muutoksia.

Ihonhoito terveisin,

Sanna